Paras lopputulos saavutetaan, kun kosteudenhallinta on kunnossa koko rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tämä on tiimityötä ja edellyttää, että kaikki toimijat varmistavat rakennuksen kuivan ketjun.
Rakentamisen kokonaisuudesta vastaavat viisi toimijaa: rakennuttaja, suunnittelija, materiaalivalmistaja, urakoitsija ja käyttäjä. Kun kosteusongelmia syntyy, syntipukiksi joutuu yleensä urakoitsija. Totta on, että urakoitsijan vastuulla on materiaalien ja rakenteiden asianmukainen suojaaminen kosteudelta rakentamisen aikana. Luonnollisesti kaikki työvaiheet tulee toteuttaa suunnitelmien mukaisesti, virheettömästi ja kosteudenhallinnan kannalta oikeaoppisesti.
Maallikon näkökulmasta ei näytä hyvältä, jos materiaalit ja rakenteet altistuvat säälle. Kuitenkin tutkimusten mukaan vain hyvin pieni osa rakennusten kosteusongelmista johtuu materiaaleista, jotka ovat kastuneet lyhytaikaisesti rakentamisen aikana. Sen sijaan merkittävimmät syyt ongelmiin ovat rakennus- ja suunnitteluvirheet, rakennuksen käyttö ja huoltotoimenpiteiden laiminlyönnit.
Ongelmat kosteudenhallinnassa voivat myös johtua rakennusprosessin varhaisista vaiheista eli liittyä rakennuttajan tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Rakennuttaja asettaa rakennushankkeelle kosteudenhallintatavoitteet, jotka toteutetaan hankkeen eri vaiheissa.
Seuraavaksi katse siirtyy suunnittelijaan, joka on vastuussa rakennuttajan asettamien kosteudenhallintatavoitteiden toteutumisesta suunnitelmissa. Suunnittelija vastaa siitä, että suunnitellut rakenteet ja valitut materiaalit aina julkisivu- ja eristemateriaaleista huonetilan pintamateriaaleihin ovat turvallisia kosteudenhallinnan kannalta. Selkeät ja yksityiskohtaiset suunnitelmat helpottavat urakoitsijan työtä ja ehkäisevät virheitä rakentamisen aikana.
Materiaalitoimittajien panosta kosteusturvallisuuden varmistamisessa ei voida aliarvioida. Avoin tiedon jakaminen materiaalien ominaisuuksista, niiden käyttäytymisestä osana rakennetta ja tuotteiden oikeista varastointimenetelmistä auttaa kaikkia toimijoita varmistamaan hyvän kosteudenhallinnan koko rakentamisen ketjussa. Eristemateriaalien osalta kivivilla on hyvä esimerkki materiaalista, joka ei kerää kosteutta haastavissakaan olosuhteissa ja antaa ympäröivien rakenteiden kuivua tehokkaasti myös eristekerroksen läpi. Tämä on tärkeä tietää sekä suunnittelu- että rakentamisvaiheessa, koska rakenteiden kuivumisajat ovat kriittisiä projektin läpimenoajan kannalta.
Rakennuksen käyttäjällä on paljon suurempi rooli kosteusvaurioiden ehkäisyssä kuin usein ajatellaan. Käyttäjän tulee tarkistaa rakenteet, kosteat tilat ja laitteet sekä suorittaa tarvittavat huoltotoimet säännöllisesti. Rakennuksen huoltokirja sisältää laitteiden ja materiaalien teknisen käyttöiän, mikä auttaa varautumaan tuleviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. Asumisen kautta sisäilmalle koituvaa kosteuskuormaa voidaan poistaa esimerkiksi riittävän tehokkaalla ilmanvaihdolla.
On tärkeää, että rakennusalan sisällä tehdään aktiivisesti kosteudenhallintaan liittyvää koulutustyötä, jotta tarvittava tieto on saatavilla kaikille kuivaketjun toimijoille. Siten voidaan parhaiten varmistaa, ettei ongelmille altistavia virheitä tapahdu missään vaiheessa ketjua.
Susanna Tykkä-Vedder
Application Manager, Paroc Oy
Blogi-kirjoitus on aiemmin julkaistu englanniksi paroc.com sivulla 20.5.2019
