Numeroiden takana - Kuinka vastuullista kivivilla on?

Vastuullinen maailma rakentuu numeroista. Tarkemmin sanottuna se rakentuu vuosiluvuista ja prosenteista, jotka mittaavat yhteistä pyrkimystä nujertaa ilmastonmuutos. Ne luvut voivat olla aika karuja.

EU:ssa rakennukset haukkaavat noin 40 prosenttia koko EU:n energiankulutuksesta ja tuottavat yli kolmasosan kasvihuonepäästöistä. Esimerkiksi Suomessa rakennusalan etujärjestö Rakennusteollisuus on laskenut, että rakennettu ympäristö tuottaa vuosittain 17,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, paljon enemmän kuin esimerkiksi liikenne.

Parempiakin lukuja on olemassa, tai ainakin toiveikkaampia. EU on asettanut tavoitteeksi, että Eurooppa on maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuonna 2050. Vuoteen 2030 mennessä päästöt on tarkoitus vähintään puolittaa.

Siihen tavoitteeseen myös Owens Corning Paroc on sitoutunut.

Näihin tavoitteisiin liittyy oleellisesti vielä yksi luku. Se on suhdeluku 1:200, joka tiivistää muutamaan numeroon olennaisen: jokaista mineraalivillaeristeen valmistuksessa syntynyttä hiilidioksiditonnia kohti säästyy noin 200 tonnia hiilidioksidipäästöjä 50 vuoden aikana. Niin paljon eristeet parantavat rakennusten energiatehokkuutta.

Molemmat luvut, 1 ja 200, ovat ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä.

Aloitetaan suhdeluvun isommasta osasta, kahdestasadasta. Sen merkitys on monien asiantuntijoiden mielestä ratkaiseva, jotta tavoite ilmastoneutraalista Euroopasta toteutuu.

Mineraalivilla, kuten PAROC- kivivilla, on Euroopan käytetyin eristemateriaali. Owens Corning Parocin eristeisiin luotetaan, koska ne ovat paloturvallisia, kestäviä, uudelleenkäytettäviä, ääntä vaimentavia ja kosteudenkestäviä.

Ne muodostavat rakennuksen seiniin ja kattoihin ilmastokilven, joka radikaalisti vähentää lämmitykseen, viilennykseen ja käyttöön vaadittavaa energiaa.

Sana radikaali voi tuntua liioittelulta, mutta luvut puhuvat jälleen puolestaan. Euroopan eristeteollisuuden etujärjestö Eurima viittaa Material Economics -konsulttitoimiston laskelmaan, jonka mukaan 85 prosenttia eurooppalaisten rakennusten kasvihuonepäästöistä muodostuu energiasta, jota tarvitaan niiden lämmitykseen, viilennykseen ja käyttöön. Jos rakennukset olisi eristetty paremmin, ne kuluttaisivat huomattavasti vähemmän energiaa ja tuottaisivat huomattavasti vähemmän päästöjä.

Hyvä uutinen on, että uusissa ja viime vuosina rakennetuissa taloissa tilanne on jo erittäin hyvä. Monissa maissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, uusien talojen pitää täyttää tiukat energiatehokkuuden ehdot.

Mutta kaikki Euroopan talot eivät ole uusia. Euroopan komissio on laskenut, että 85 prosenttia EU-alueen rakennuksista on rakennettu yli 20 vuotta sitten. Se tarkoittaa miljoonia ja taas miljoonia taloja, joiden katon ja seinien läpi virtaa lämpöä harakoille.

Onneksi ratkaisun avaimet ovat olemassa: vanhojen rakennusten remontointi ja eristysten uusiminen laadukkailla, kestävillä eristeillä.

EU-komissio julkistikin lokakuussa 2020 mittavan Renovation Wave -strategian, jonka tavoitteena on tuplata nykyinen remontointitahti ja muun muassa varmistaa, että remontit johtavat parempaan energiatehokkuuteen.

Panostus ja kannusteet ovat tarpeen. Eurima painottaa kannanotossaan, että jos vanhojen talojen remontointi jatkuisi Euroopassa nykyisellä noin yhden prosentin vuositahdilla, rakennettu ympäristö tarvitsisi kokonaisen vuosisadan hiilineutraaliuden saavuttamiseen.

Entäs se suhdeluvun toinen puoli, luku 1, eli sen hiilidioksidin määrä, joka kivivillan valmistuksesta tällä hetkellä syntyy? Tarvitseeko siitä edes välittää, kun edut niin moninkertaisesti peittoavat haitat? Jokainen PAROC-eristelevy on mukana ratkaisemassa ilmastonmuutosta.

Tarvitsee tietysti, Owens Corning Insulation Europen ja Parocin vastuullisuusjohtaja Beatrice Hallén sanoo.

”Kun saamme puolitettua ykkösen, kivivillaeristeen valmistuksen ja säästettyjen päästöjen suhdeluku muuttuu jo muotoon 1:400. Teemme koko ajan lujasti töitä muokataksemme omasta valmistusprosessistamme mahdollisimman vähäpäästöisen. Uskomme, että jokaisella teolla on merkitystä kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.”

Hyvä esimerkki tällaisesta teosta on hiilineutraali kivivillaeriste
PAROC^® Natura, joka tulee markkinoille vuoden 2021 alussa.

Sen valmistuksessa on hyödynnetty vähähiilistä sulatusmenetelmää, uusiutuvaa sähköä, kierrätysmateriaaleja, teknologisia innovaatioita ja CO₂-kompensaatiota. Lopputuloksena on eriste, jonka valmistus ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä.

Kivivillan valmistus vaatii energiaa, joka teknologiasta ja menetelmästä riippuen aiheuttaa CO₂-päästöjä. Koko rakennuksen hiilijalanjälkeen suhteutettuna erot eri eristemateriaalien välillä ovat minimaalisia, mutta Owens Corning Paroc haluaa silti saada numerot alas.

Mitä sitten tarvitaan, että mineraalivillan valmistukseen liittyvät päästöt saadaan ensin puolitettua ja lopulta nitistettyä kokonaan? Ennen kaikkea panostuksia uuteen teknologiaan ja kiertotalouteen, uskoo ruotsalaisen mineraalivillateollisuuden etujärjestön Swedisolin toimitusjohtaja Mats Björs.

”Kilpaileviin materiaaleihin verrattuna mineraalivillaeristeillä on etulyöntiasema, koska ne voidaan kierrättää ja niitä voidaan hyödyntää niin monella eri tavalla. Muut eristemateriaalit, kuten puukuitu ja muovi, voidaan kierrättää vain polttamatta ja ottamalla energia talteen. Kiertotalouden kehittäminen ja kehittyminen on mineraalivillaeristeiden kannalta erinomainen asia.”

Björs mukailee Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kuuluisaa sitaattia siitä, että joskus valintoja tehdessä pitää pystyä ajattelemaan enemmän kuin kahta asiaa – tai pelkästään muutamaa lukua – yhtä aikaa.

“Kivivilla on erinomainen eriste, joka tekee rakennuksista paitsi erittäin energiatehokkaita, myös paloturvallisia, mihin kilpailevat materiaalit eivät pysty. Kun sen valmistukseen liittyvät päästöt vielä minimoidaan, kivivillaa on käytännössä mahdoton voittaa millään mittarilla.”

Juttua varten on haastateltu myös Suomen Rakennusteollisuuden ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorista.